Kulttuuritehdas Korjaamo
Helsingin Töölössä, historiallisissa raitiovaunuhalleissa sijaitseva Kulttuuritehdas Korjaamo on yksi Pohjoismaiden suurimmista itsenäisistä kulttuuri- ja tapahtumataloista.
Monipuoliset tilat ja laaja-alaiset palvelut
Historiallinen miljöö kätkee sisäänsä muuntautumiskykyisiä tapahtumatiloja. Uniikki Vaunusali tarjoaa puitteet jopa 300-hengen seminaareille, Kulmasalissa voit järjestää keikan 220-hengelle tai miten olisi 60-hengen illallinen tunnelmallisella Vintillä. Kokonaisuutta täydentää 120-paikkainen Kino Töölö, joka taipuu erinomaisesti niin yksityisiin elokuvanäytöksiin, keikkoihin kuin seminaareihinkin. Kulmasalin ja Kinon Töölön välittömässä läheisyydessä Korjaamohallissa voit järjestää cocktail-tilaisuuden jopa 200-hengelle.
Korjaamo on enemmän kuin pelkkä tila – olemme kokonaisvaltainen kumppanisi. Tuotamme merkittävän määrän omaa luovaa sisältöä ja tarjoamme samalla ensiluokkaiset puitteet, vankan teknisen osaamisen sekä sesongin parhaista raaka-aineista kootun menun niin lounasasiakkaalle kuin catering-palvelumme tilaajalle.
Makuelämyksiä ja urbaani kesäkeidas
Korjaamon sykkivä sydän on Korjaamo Bar & Bistro, joka tarjoaa laadukasta street foodia ja monipuolisen juomavalikoiman rennossa ympäristössä. Kesäisin toimintamme laajenee täyteen loistoonsa, kun kaupungin keskusta-alueella täysin ainutlaatuinen, 400-paikkainen ja kiinteällä lavalla varustettu sisäpihan terassi herää eloon vehreänä keitaana.
Kulttuuritehdas Korjaamo on paikka, jossa luovuus, liiketoiminta ja elämykset kohtaavat saumattomasti.
Meitä ohjaavat arvot, jotka tekevät meistä ainutlaatuisen kohtaamispaikan ja vastuullisen toimijan
Korjaamon ytimessä ovat arvostus, avoimuus ja tinkimätön ammattimaisuus, jotka luovat pohjan kaikelle tekemisellemme.
Sitoudumme kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen:
- Ekologinen kestävyys: Minimoimme ympäristökuormitustamme valinnoillamme.
- Taloudellinen jatkuvuus: Luomme vakautta, joka mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan kehityksen, tarjoaa työpaikkoja ja tuottaa lisäarvoa omistajille.
- Sosiaalinen kestävyys: Rakennamme turvallista ja yhdenvertaista paikkaa niin itsellemme kuin myös asiakkaalle.
- Kulttuurinen monimuotoisuus: Edistämme rikasta ja moniäänistä kaupunkikulttuuria.
Tavoitteenamme on olla tapahtuma-alan paras työpaikka, jossa jokainen työntekijä ja vieras kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
Olemme sitoutuneet säästämään luonnon resursseja ja lisäämään positiivisia vaikutuksia ympäristöön. Ympäristövastuu tarkoittaa meille konkreettisia tekoja omassa toiminnassamme. Osoituksena siitä Korjaamolle on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti keväällä 2025.
Ratikkahallien ja Korjaamon historiaa
1888
Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö perustettiin v. 1888, jolloin liikenne ensimmäisellä hevosvetoisella vaunulinjalla Töölön ja Kaivopuiston välillä alkoi. Osakeyhtiö vuokrasi Rosavillan huvila-alueen pohjoisosasta tontin talleille.
Ennen sähköratikoiden aikaa, 1800-luvun lopulla, Ruusulan huvila-alueella oli hevostallit ratikkahevosineen sekä vaunuvaja, pesutupa, öljyvarasto ja satulaverstas.
1900
Töölönkadun ja Eino Leinon kadun kulmassa sijaitseva kaari-ikkunallinen raitiovaunuhalli valmistui v. 1900 arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemana. Raitiovaunuhalli rakennettiin Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön käytössä olleelle Ruusulan alueelle raitiotieliikenteen sähköistämisen myötä. Rakennuksen kummassakin päässä oli alun perin ovet, joten vaunut voitiin ajaa sen läpi. Lisäksi rakennuksessa toimi hevosraitiovaunujen ollessa käytössä hevosten kengityspaja.
Rakennuksen detaljointi keskittyy päätyihin sekä kaareviin kattolanterniineihin. Pitkät julkisivut ovat puurakenteiset, mutta rapatut. Sähkö korvasi hevoset v. 1901. Samoihin aikoihin alkoi varikolla uusi rakennusvaihe.
1909
Töölönkadun ja Humalistonkadun kulmaan v. 1909 valmistui yksikerroksinen rakennusmestari Richard Willmanin suunnittelema korjaamohalli.
1911
Myöhemmin rakennettiin viereen laajempi vaunuhalli, nykyinen Töölön raitiovaunuvarikko. Näkyvimmin panoksen varikkoalueen suunnittelulle on antanut arkkitehti Selim A. Lindqvist. V.1911 suunnitellun kolmen suuren kaarihallin kokonaisuudessa Lindqvist ja rakennesuunnittelijana toiminut Jalmar Gastrin hyödynsivät Suvilahden voimalaitoksen rautabetonirakenteiden kehittämisestä saatua kokemusta. Avarien hallien kattoa kannattavat kapeat pilarit. Rakennuskokonaisuus täydentyi v.1927 Lindqvistin suunnittelemalla konttorirakennuksella (Humalistonkatu 4), joka toimii nykyisin palvelutalona. Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmaan v.1979 valmistuneen asuin- ja liiketalon paikalta purettiin Aspelinin suunnittelema Sipoon kirkkona tunnettu yhtiön työntekijöiden asuintalo.
1992
Vaunuhalli muutettiin v. 1992 raitioliikennemuseoksi arkkitehti Bengt Lundstenin suunnitelmien mukaan.
1993
Museoksi muutettu vaunuhalli avattiin yleisölle 1993.
2004
Korjaamo aukesi asiakkaille kevään 2004 aikana. Ensimmäinen yleisötapahtuma oli 27.3.2004.
Raoul Grünsteinin mukana ratikkahalleille muutti Image Kustannuksen neljä lehteä, Image, Mondo, Muoto ja Viini, sekä sponsorointiin erikoistunut konsulttiyhtiö Image Match. Tilassa toimi myös Image Funk. Ensimmäinen näyttely, A K Dolvenin videoinstallaatio 2:57, avautui yleisölle 27.3.2004. Yhteistyössä Radio Helsingin kanssa tehdyt Korjaamo Talk -keskusteluillat alkoivat 22.4.2004. Baari ja terassi avattiin toukokuussa.
2006
Korjaamon muotoutui kulttuurikeskukseksi vuoden 2006 aikana, kun se sopi yhteistyöstä Helsingin kaupunginmuseon ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Toiminnassa yhdistettiin kaupunginmuseon omistaman Raitioliikennemuseon ja Kulttuurikeskus Korjaamon toiminnot.
2015
Yli 10 vuotta Korjaamon yhteydessä toiminut Korjaamo Galleria lopetti toimintansa.
2016
Korjaamo Kino avasi ovensa.
2020
Kesken koronakriisin vuonna 2020 Korjaamo sai uudet omistajat: Livson Groupin lisäksi Korjaamon omistajiksi tulivat Jaajo Linnonmaa, Antti Luusuaniemi, Wille Niinistö ja Kim Heiniö. Uusien omistajien tavoitteena on edelleen kehittää Korjaamosta kaikilta toiminnoiltaan kaupungin mielenkiintoisin ja palveluiltaan poikkeuksellisen laadukas kohtaamispaikka kaupunkilaisille, kulttuuritoimijoille ja yritysasiakkaille.
2026
Korjaamo Kino uudistettiin ja siitä tuli Kino Töölö.
Lähteet mm.:
https://kaupunginosat.fi/toolo/wp-content/uploads/sites/23/2016/02/Kotisivut_Taka-Toolon_arkkitehtuuriopas.pdf
https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/rataverkko/historiaa/
https://www.kaleva.fi/helsingin-tooloon-ensi-vuonna-uusi-kulttuurikeskus/2048343